Kutsu sukukokoukseen 24.9.2022

TERVEHDYS MAUKOLAN SUKUSEURALTA

Hei kaikki Maukolan sukuseuran jäsenet ja siitä kiinnostuneet!
Tervetuloa sukukokoukseen, joka järjestetään lauantaina 24.9.2022 Lahdessa Mukkulan
kartanon
Vihreässä kabinetissa, Ritaniemenkatu 10 klo 13 alkaen.


Ohjelma
Sääntömääräinen kokous
Juhani Hytösen mielenkiintoinen esitys kirjastaan; Suomi sodissa 1939-1944
Helsinkiläisperheen tarina (2019), kirjaa on saatavana kokouksessa.
musiikkia/yhteislaulua
Kokouksen jälkeen on mahdollisuus ruokailuun: buffetlounas 35€ on varattava ennakkoon.
Alle 12 vuotiaat puoleen hintaan ja alle 4 vuotiaat ilmaiseksi.
Kokouksessa on saatavana:
Sukuseuran 1. julkaisua: sukumatrikkelia Yhteiset juuret Maukolan suvun vaiheita 170
vuoden ajalta (2006) sekä 2. julkaisua Antti Reunanen: Maria ja Konstantin Maukolan
esihistoriaa, Riitta Ailonen: Vilho Maukola (2019).


Muuta ohjelmaa
Suomen moottoripyörämuseo on aivan lähellä Mukkulan kartanoa, Veistämönkatu 1.
Malva Lahden visuaalisten taiteiden museo, Malva on avattu keväällä, Päijänteenkatu 9


Ilmoita osallistumisestasi 29.8.2022 mennessä sähköpostilla:
maukolansukuseura@outlook.com

www.maukolansukuseura.fi

Alta löydät kutsun PDF-muodossa.

Ystävällisin terveisin
Maukolan sukuseura ry hallitus
Pekka Hytönen puheenjohtaja
Kirsti Karhunen varapuheenjohtaja
Outi Laakso (sihteeri)
Juha Kauppinen
Matti Maukola

Kirjaesittely – Juhani Hytönen

Juhani Hytönen: Suomi sodissa 1939 – 1944

Helsinkiläisperheen tarina

(2019)

(Kovakantinen, sidottu omakustanne, 212 sivua)

Kirjan esittely

Suomi tempaistiin runsaat 80 vuotta sitten Euroopassa raivoavaan suursotaan. Käsillä oleva teos on kertomus Edvard ja Ilma Hytösen seitsemänhenkisen perheen kokemuksista Suomen talvisodassa, välirauhan aikana ja jatkosodassa. Ilma Hytönen oli Konstantin ja Maria Maukolan kahdeksanlapsisen perheen viides lapsi.

Tarinan varsinaisina kertojina ovat Edvard ja Ilma Hytösen perheen jäsenet. Olen valinnut teokseen perheen runsaasta keskinäisestä kirjeenvaihdosta syyskuun 1939 ja elokuun 1944 väliseltä ajalta sotavuosien ja välirauhan tapahtumien kannalta keskeisinä ja tarpeellisina pitämäni kirjeet ja postikortit. Ydinkertomusta olen täydentänyt ja vahvistanut muutamalla perheenjäsenen sodanajan päiväkirjamerkinnällä ja perheen lähipiiriin kuuluneen henkilön kirjeellä tai postikortilla.

Perheen tarina kertoo asenteesta ja toimintatavoista, joilla perheyhteisö osallistui kansakunnan kamppailuun nuoren valtion itsenäisyyden säilyttämiseksi. Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan historioiden kaaret muodostuvat eletyistä ja reaaliaikaisesti kirjoitetuista sotavuosien ja rauhanajan  kokemuksista. Niissä näkyvät perheenjäsenten toiveet ja pelot, ilot ja surut sekä harhakuvitelmat. Kirja on siten myös yksilötason historiallista kuvausta olosuhteista ja elämästä Suomessa ”ensimmäisen tasavallan” viimeisinä ja raskaimpina vuosina.

Olen kiinnitänyt ja taustoittanut tarinaa sotien kulkuun sodan vaiheesta, tapahtumasta tai tapahtumapaikasta kertovien teosten, kansallisarkiston asiakirjojen ja perheen perimätiedon avulla silloin, kun kirjeiden, postikorttien tai päiväkirjojen sisällöt eivät sitä riittävässä määrin tee. Kaikki perheen ja lähipiirin viestien tekstit ovat alkuperäisessä muodossaan. Sotien kannalta irrallisia yksityiskohtia olen kuitenkin jättänyt pois. Myös tekstin luettavuutta haittaavia, tahattomia kirjoitusvirheitä on korjattu.

Suurin osa lähdemateriaalistani löytyi vuonna 2000, kun kantaperheen jäsenistä viimeisenä kuolleen, perheen nuoremman tyttären Anna-Maijan ullakkokomeroa tyhjennettiin. Tutkiessani käyttöön saamani aineiston päivämäärien ja sisältöjen välisiä yhteyksiä saatoin päätellä, että perheen kirjeenvaihto oli sotavuosilta valtaosin onnistuttu keräämään talteen ja säilyttämään. Ainoa huomattava aukko aineistoon syntyy vanhimman pojan Mikon ja hänen tulevan vaimonsa Irjan sotien aikana saamien kirjeiden ja korttien lähes täydellisenä puuttumisena.

Anna-Maija oli aloittanut aineiston alustavan lajittelun ja tallennuksen. Kantaperheen jäsenille nimettyjen, kirjeitä ja kortteja jo sisältävien kansioiden joukossa oli myös tyhjä mappi, jonka selkämyksessä luki ”Suvun tarina”. Anna-Maijalla oli ehkä ollut tarkoituksenaan jossain muodossa julkaista kerättyä materiaalia. Tämä häneltä jäi kuitenkin tekemättä. Pyrkimykseni on ollut saattaa tehtävä päätökseen.

Juhani Hytönen on Edvard ja Ilma Hytösen perheen vanhimman pojan Mikon poika.

Juhani Hytönen, 30.9.2020